 Suurin osa myytävistä kuningasboista on luultavasti kahden tai useamman alalajin risteytyksiä, eikä käärmeiden alalajia tai alkuperää pystytä määrittelemään ulkonäön perusteella. |
Kuningasboan laaja levinneisyysalue kattaa melkein koko Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä saarilajeilla St. Lucian, Sabogan, Dominican ja Pienet-Antillit. Levinneisyysalueeseen kuuluu monenlaisia toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia olosuhteita. Sademetsissä vallitsee erittäin tasaiset olot, kun taas savannimetsissä kosteusvaihtelut ovat suuria. Levinneisyysalueen pohjois- ja eteläosissa taas lämpötilavaihtelut ovat suurempia. Kuningasboat elävät useasti maassa, mutta sellaisilla alueilla, joissa on paljon puita, ne kiipeilevät myös paljon ja viettävät aikaansa korkeallakin puissa. Boia tavataan myös monesti ihmisasutuksen lähistöltä sekä jokien rannoilta.
Boa constrictor eli kuningasboa jaetaan useampaan alalajiin, joiden tunnistus ja nimeäminen on melko epäselvää. Eri lähteiden mukaan alalajeja on viidestä seitsemään.
Mannerlajeihin kuuluvat Boa constrictor constrictor, B. c. imperator, B. c. amarali, B. c. Occidentalis sekä saarilajeihin B. c. nebulosus, B. c. orphias, B. c. Sabogae.
Kuningasboan alalajien tunnistaminen on erittäin vaikeata, koska alalajin sisällä kuvioinnin ja hännän värin vaihtelut ovat todella suuria. Saman alalajin edustajilla esiintyy hyvin erilaisia satulakuviointeja, ja joillain yksilöillä saattaa hännän väri olla punainen ja toisilla taas ei. Tämän vuoksi ulkonäön perusteella onkin melko vaikeata määrittää, mihin alalajiin käärme kuuluu, ellei tiedetä tarkkaan sen keräyspaikkaa. Saarilajien alalajin määritys on helpompaa. Myös B. c. occidenntalis on helpompi erottaa muista alalajeista, koska sen perusväritys on selvästi tummempi.