 Akvaterraario, jossa tiiliskivien varaan asetetulla ja hiekalla peitetyllä lasilevyllä on luotu maa-alue ja loivasti laskeva ranta. |
Vaikka eri tuliliskolajit ovat toistensa kaltaisia, ei eri lajeja pidä yhdistää samaan akvaterraarioon. Myöskään kalojen tai muiden eläinten sekaan ei tuliliskoja saa laittaa, sillä kummallekin eläinjoukolle sopivan elinympäristön luominen samaan akvaarioon on usein mahdotonta. Lisäksi on syytä muistaa, että tuliliskot, kuten monet kalalajitkin, ovat petoja jotka voivat syödä tai ainakin vakavasti häiritä ja stressata toisiaan. Lisäksi tuliliskot erittävät iholtaan myrkkyä, joka on haitallista kaloille ja muille vieraan lajisille eläimille. Olen käsitellyt eri eläinlajien yhdistämistä samaan altaaseen tarkemmin tekstissäni Miksi sammakon/salamanterin kanssa ei saa laittaa samaan altaaseen muun lajista sammakkoeläintä tai kaloja? joka on julkaistu Sammakkolampi.net -sivustolla.
Yhteen altaaseen saa siis lattaa vain yhden lajisia eläimiä. Tuliliskot eivät välitä vaikka olisivat yksinäänkin, mutta jos hankkii useamman eläimen, on mahdollista saada eläimet lisääntymään. Ja toki eläinten hoitajallakin on enemmän seurattavaa, jos eläimiä on useampia kuin vain yksi. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen eläin tarvitsee omaa tilaa ja piilopaikkoja, joten aivan määrättömästi niitä ei voi hankkia. Suosittelen että noin 60 litran akvaariosta saa kodin 1-3 kiinankääpiötuliliskolle. Yli satalitraisesta altaasta saa asumuksen 4-5 kiinankääpiötuliliskolle tai muulle pienikokoiselle eläimelle.
Yli 10 cm mittaisiksi kasvavat lajit tarvitsevat enemmän tilaa. 1-3 aikuiselle miekkahäntätuliliskolle, tai japanintuliskolle kotialtaan pitäisi olla vähintään 100 litran akvaario. Mielellään suurempikin.
Edellä olevat litramäärät eivät tarkoita että akvaarioon pitää laittaa 60 tai 100 litraa vettä. Vaan että akvaarion on oltava 60 tai 100 litran akvaario, joka sitten täytetään vedellä vain osittain. Tuliliskojen akvaariota ei koskaan täytetä aivan täyteen, joten akvaarion kokonaistilavuutta tärkeämpi mitta onkin akvaarion pohjan pinta-ala. Käytin edellä akvaarion kokonaistilavuuta kuvaavia litramittoja vain siksi, että akvaarioista puhuttaessa yleensä käytetään juuri tuota mittaa. Senttimetreissä mitaten 60 litran akvaario on sellainen, jonka pohjapinta-ala on yleensä noin 30 x 60 cm. Sadan litran altaan pohjapinta-ala on noin 35 x 80 cm.
Pohjimmiltaan 1-3 kiinankääpiötuliliskoa tarvitsee siis suositukseni mukaan altaan, jonka pohjapinta-ala on vähintään 30 x 60 cm, ja johon voi laittaa 20 cm syvyydeltä vettä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä vähintään 60 litran vetoista akvaariota.
Eläinten sukupuolella ei ole väliksi, vaan naaraita ja koiraita voi olla mikä määrä tahansa, kunhan eläimiä ei yhteensä ole liian montaa ja jokaiselle eläimelle on tarjolla oma piilopaikka.
Akvaterraarion sisustaminen
 Akvaario jossa maa-alueen tehtävää hoitaa pinnalla kelluva korkkilautta. |
Tuliliskojen asumukseksi sopii parhaiten akvaterraario. Se tarkoittaa, että akvaariota ei täytetä aivan täyteen, vaan sinne lasketaan vettä vain noin 20 cm syvyydeltä. Matalan veden lisäksi akvaterraariossa on jonkinlainen maa-alue jolle eläimet pääsevät kiipeämään silloin kun ne haluavat nousta pois vedestä.
Akvaarion sisustamisessa voi käyttää paljonkin omaa mielikuvitustaan, kunhan eläinten perustarpeet pysyvät mielessä. Luonnossa nämä eläimet elävät erilaisissa lampareissa ja hitaasti virtaavissa vesissä, ja luonnonmukaisen elinympäristön jäljitteleminen on aina turvallisin vaihtoehto.
Pohjamateriaaliksi sopii parhaiten akvaariosora. Se on luonnollisen näköistä, helposti saatavilla olevaa ja suhteellisen helppo pitää puhtaana. Soran tulee olla niin suurikokoista, etteivät eläimet pysty vahingossakaan syömään sitä. Lisäksi sora ei saisi olla erityisen teräväreunaista, jotta eläimet eivät saisi siitä hankaumia tai haavoja herkkään ihoonsa. Monissa akvaariokaupoissa myydään mm. "englannin jokisora" nimistä tuotetta, joka täyttää nämä ehdot mainiosti.
Tuliliskot tarvitsevat altaaseensa maaalueen, jolle ne pääsevät halutessaan vedestä nousemaan. Tällaisen alueen voi rakentaa esimerkiksi pengertämällä pohjasorasta altaan toiseen päähän rannan tai asettamalla altaaseen niin suuren kiven tai kannon, että se nousee veden pinnan yläpuolelle. Kolmas vaihtoehto on laittaa veden pinnalle suuri, kelluva korkkilautta.
Tuliliskot tarvitsevat piilopaikkoja, sekä veteen että myös maalle. Tällaisia voi luoda asettelemalla altaaseen sopivan muotoisia kiviä, juurakoita ja kasveja. Kasvit auttavat pitämään veden puhtaampana ja hapekkaampana, ja ne tarjoavat eläimille kutupaikkoja, joten pohjasoraan kannattaakin istuttaa runsaasti vesikasveja. Matalaan, lämmittämättömään veteen sopivia kasveja löytyy laaja valikoima akvaarioliikkeestä, mistä jokainen voi valita juuri omaa silmää miellyttäviä kasveja. Maalle voi asetella matalia, suhteellisen pienilehtiä kasveja, kuten vesifiikusta, kultaköynnöstä tai jaavansammalta. Ne kaikki selviävät maalla pistokkaana vesiviljelyssä ilman multaa. Riittää kun jokin osa kasvin varresta on vedessä, jolloin kasvi kasvattaa veden alle juuria.
Kiviä, juurakoita ja muita somisteita käytettäessä on ne pestävä kunnolla ennen käyttöä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös käyttää akvaarioliikkeistä saatavia mangrovejuurakoita, sillä ne eivät lahoa vedessä niin nopeasti kuin luonnonmetsistä löytyvä puu. Lisäksi ne ovat saasteettomia. Kaikki somisteet pitää asetella paikoilleen niin, etteivät ne pääse kaatuilemaan eläinten päälle, vaikka nämä vähän kaivelisivat sisusteiden ympärillä olevaa hiekkaa.
Jos maa-alueen tekee kelluvalla korkkilautalla, tulee kelluvan lautan päälle laitettavien piilopaikkojen olla kevyitä. Tälläisiä ovat mm. kookonpähkinan kuorista tehdyt majat (saatavana eläinkaupoista), muovisista kukkaruukuista tehdyt piilot, sekä monet kasvit.
Lämpötila, valaistus ja veden suodatus
 Akvaterraario jossa maa-alue on pengerretty kivillä ja soralla nurkkaan. Huomaa myös vasemmalla hyrisevä suodatin. |
Valtaosa tuliliskoista on kotoisin kaukoidän läpimiltä ja lauhkeilta seuduilta, missä lämpötila ei kesälläkään kohoa kovin paljon yli kahdenkymmenen asteen. Lämmitintä tuliliskot eivät siis tarvitse, vaan veden optimilämpötila on kahdenkymmenen asteen tienoilla, tai sen alapuolella. Kesällä se ei saa pitkäkaikesti kohota yli 25 asteen. Pitkäaikainen tarkoittaa päiviä tai viikkoja, jatkuvasti jatkuvaa lämpötilaa. Vaikka lämpö päivisin kohoaisi lähemmes kolmeakymmentäkin, mutta se öisin laskee selvästi 25 asteen alapuolelle, ei se yleensä ole eläimille haitallista. Miekkahäntätulilkot tulevat subtrooppisilta alueilta, jotan ne kestävät jopa 30 asteen lämpötiloja.
Koska salamanterit ovat melko sotkuisia, voi suodattimesta olla apua veden puhtaana pitämisessä. Ulkoinen suodatin olisi parempi, sillä se ei aiheuta veteen värinää ja sähkömagneettisia kenttiä. Ulkoiset suodattime on tarkoitettu suuriin akvaarioihin. Tuliliskoakvaariossa on niin vähän vettä, että ulkoisen suodattimen käyttö voi olla mahdotonta. Sisäisen suodattimen aihettama värinä, ääni ja sähkömagneettiset kentät voivat häiritä eläimiä suurestikin, joten jos ulkoista suodatinta ei pysty käyttämään, kannattaa harkita suodattimen kokonaan pois jättämistä. Jos säännölliset osittaiset vedenvaihdot suorittaa säännöllisesti viikon-parin välein, pysyy vesi puhtaana ilman suodatintakin, eikä laite ole häiritsemässä eläimiä.
Normaali akvaariokäyttöön tarkoitettu loisteputkivalaisin on hyvä valinta tuliliskojen akvaterraarion valaisuun. Se ei suotta lämmitä vettä, mutta tarjoaa sopivasti lisävaloa kasvien käyttöön ja helpottamaan eläinten tarkkailua. Mitään erityisvaloja, kuten UV-valoa, lämpölamppua tai erityisiä kasvilamppuja ei tarvita.