 Salamanteri matkalla haukkaamaan happea pinnasta. |
Salamantereiden aktiivisuus vaihtelee hieman vuodenajan, eläinten iän ja yksilön ominaisuuksien mukaan. Suurimman osan vuodesta aikuiset tuliliskot viihtyvät vedessä, ja liikkuvat silloin aktiivisesti myös päiväsaikaan. Ne kuljeksivat pitkin altaansa pohjaa etsien jotain syötäväksi kelpaavaa. Saatuaan vatsansa täyteen, tai huomattuaan ettei ole ruoka-aika, ne vetäytyvät johonkin suojaisaan koloon lepäilemään.
Tuliliskot oppivat helposti että terraarion eteen pysähtyvä ihminen tarkoittaa usein ruoka-aikaa, ja oppivat siten kerjäämään ruokaa ohikulkijoilta. Se helpottaa niiden ruokkimista, mutta kerjäämiseen ei pidä sortua muina aikoina vaan eläimet tulee ruokkia säännöllisesti ennalta määrätyn aikataulun mukaan.
Tuliliskot hengittävät keuhkoilla, sekä osin ihonsa kautta. Kiduksia aikuisilla salamantereilla ei ole, joten toisinaan niiden on uitava pintaan haukkaamaan lisää happea. Mitä aktiivisemmin eläimet liikkuvat, sitä enemmän ne happea kuluttavat ja sitä useammin ne joutuvat sitä pinnasta hakemaan.
Toisinaan tuliliskot nousevat maalle ja voivat viettää siellä pitkiäkin aikoja. Jos olosuhteet vedessä muuttuvat epäsopiviksi, tulilisko voi nousta maalle. Niinpä jos havaitset salamanterin viettävän aikaansa runsaasti maalla on syytä tarkastaa että vesi on sopivan lämpöistä, ja ettei altaan edellisestä siivoamisesta ole päässyt kulumaan liian pitkää aikaa. Aina maallenousu ei kuitenkaan ole merkki siitä että jokin olisi huonosti, vaan salamanteri on vain päättänyt että nyt sattuu olemaan sopiva aika elellä maalla joitakin viikkoja tai jopa kuukausia.
Maalla tuliliskot muuttuvat piilotteleviksi hämärän eläimiksi. Jos huomaat että jokin salamanterisi alkaa viettää aikaansa hyvin paljon maalla, koeta jollain tavalla suurentaa akvaterraarion maa-aluetta. Maalla viihtyvän eläimen tarpeisiin maalta pitäisi löytyä jokin piilopaikka, kolo tai kasvin lehtien suojassa oleva kohta, johon eläin pääsee piiloutumaan ja jossa se kokee olonsa turvalliseksi. Myös maalla tuliliskojen täytyy pysyä kosteina, joten kun eläin viettää aikaansa maalla on terraariota hyvä sumuttaa päivittäin, tai muuten varmistaa että ilmankosteus pysyy yli 60 prosentissa ja myös maa-alueen pohjamateriaali pysyy kosteana.
Maalla ollessaan tuliliskot metsästävät lähinnä näköaistinsa avulla. Koska sammakkoeläinten näkö on sellainen että se reagoi lähinnä liikkeeseen, tarvitsevat maalla aikaansa viettävät tuliliskot liikkuvia saaliseläilmiä. Jotta saaliit liikkuisivat luonnollisesti, olisi parasta jos maalla elävälle tuliliskolle voisi tarjota ravinnoksi eläviä ötököitä, kuten pieniä jauhomatoja, buffalomatoja, kärpäisiä ja kastematoja.
Nuoret tuliliskot elävät maalla. Kun nuoret tuliliskot ovat käyneet läpi muodonvaihdoksen nousevat ne vedestä maalle. Tässä vaiheessa on täysin normaalia että ne jäävät maalle asustamaan useammaksikin kuukaudeksi. Omien kokemusteni pohjalta ennätyksen on tehnyt yksilö, joka vielä puolitoista vuotta muodonvaihdoksensa jälkeenkin pysyttelee maalla. Siitäkin huolimatta että kaikki sen samassa terraariossa asuneet sisarukset ovat palanneet vesielämään jo lähes vuosi sitten. Toisinaan eläinkaupoissakin näkee myytävän aivan nuoria tuliliskoja jotka ovat vielä maavaiheessaan. Jos kysymyksessä on vielä pieni, 4-6 cm mittainen yksilö, joka ei suostu menemään veteen, voi olla kyse siitä että eläin on vielä luontaisessa maavaiheessaan. Siitäkin huolimatta että se olisi jo hetkellisesti käväissyt vedessä. Tällöin ainoa vaihtoehto on hyväksyä tilanne, ja sisustaa terraario niin, että siellä on maalla elävälle eläimelle mahdollisimman hyvät olot ja paljon tilaa. Lisätietoja maalla elävistä tuliliskoista löytyy tekstistä Tulilisko kuivalla maalla joka on julkaistu Sammakkolampi.net -sivustolla.
Tuliliskot eivät ääntele. Ainoat äänet syntyvät niiden rapistellessa pohjasoraa tai haukatessa happea pinnalta.